Olen jo pitkään haaveillut ensimmäisen "oikean" käsilaukun hankkimisesta. Olen vekslannut Burberryn, Mulberryn, Luis Vuittonin ja Longchampin välillä ja muuttanut mieltäni monesti, koska kyseessä on iso hankinta joka tulee viemään hirmuisen palan kuukausipalkastani, siis jos rahani joskus riittävät laukkukaupan kassalle asti. Pitkään mietin sijoittaisinko rahani Luis Vuittonin ruskeaan ruudulliseenSpeedy 25: seen, mutta siitä on niin paljon liikkeellä jäljennöksiä, jotka roikkuvat joka toisen teinin käsikynkässä eli taidan sijoittaa johonkin hieman spessumpaan. Kuten Luis Vuittonin kiiltäväpintaiseen Almaan? No loppupeleissä LV:n Alma voisi olla vähän liikaa... pukisinko sen parka-takkini ja H&M:än saappaiden kanssa ehei! Eli täytynee katsella jotain vähemmän näyttävää, joka istuisi paremmin vähän vaatimattomampien vaatteideni kanssa. Pakko myös myöntää etten ole uskaltanut astua helsingin LV:n myymälään vertailemaan hintoja. Olen siis tyytynyt tirkistelemään näyteikkunoita, joissa ei näy hintoja eli toivon yhä parasta ja pelkään pahinta näiden ihanuuksien hinnoista.
Noin viikko sitten törmäsin kumminkin stokkan laukkuosastolla DKNY:n ihanan mustaan laukkuun jonka nimestä en kuitenkaan ole ihan varma olisikohan ollut French Grain tai jotain?? Laukku oli ihanan napakka ja sopivan kokoinen; pieni mutta tavaraa mahtuu kumminkin kiitettävästi. Laukussa oli myös pidempi hihna eli jos haluaa kädet vapaiksi voi kaukun heittää selkään. Miinusta oli vain se, että laukun kahvat olivat sen verran pienet ettei sitä voi heittää olalle vaan sitä pitäisi kiikuttaa kyynärtaipeessa, se voisi pidemmän päälle ottaa aivoon. Mutta muuten laukku oli TÄYDELLINEN ja hintakin jäi alle kolmen sadan, auts :) Joka ei sinäänsä ole paljon, sillä jos nyt laittaisin säästötililleni kahdesta seuraavasta palkasta 150e niin voisin ostaa täräyttää laukun toukokuussa. Summa tuntuu kyllä kohtuuttomalta laittaa yhteen laukkuun ja tiedän, että perheeni ja monet kaverini voisivat katsoa hieman kieroon ja tuhahdella turhamaisuudelleni. Mutta saman rahan moni heistä käyttää bilettämiseen tai auton kuluihin kuukaudessa. Tai samalla rahalla ei kyllä kovin kummoista kasaa saa ns. kertakäyttä vaatteita, paitoja tai laukkuja joiden elämän kaaren voi katsoa olevan huomattavasti lyhyempi. Ja okei laukun hinnan laihjoittamalla hyväntekeväisyyteen saisi luultavasti sata lasta kouluun ja viisi kaivoa afrikkalaisiin kyliin. Mutta minä jätän kalliit laukut ja kengät ostamatta vasta siinä vaiheessa kun miehet jättävät alumiinivanteet ja vakionopeuden säätimet ostamatta. Miksi siis rahan sijoittamionen muotiin on aina pinnallista ja paheksuttavaa vaikka laukuista ei edes lähde hiilidioksidi päästöjä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti